Olen nähnyt kiiltomadon. Se oli ihmeellinen, kuin luonnon oma led-valo, tai metsän maagisesti hohtava paljetti. Pikkuruinen valopilkku rantaheinikossa, ympärillä korkeat kalliot ja tumma järvi. Olennon erityisyys tuntui korostuvan kesäyön hämärässä. Liikkumattomanakin se jollain tavalla muutti ympäristöään, teki kokonaisuudesta toisen, niin kuin kuun himmeä loiste antaa väreille ja muodoille oman arvoituksellisen kerroksensa.

Kiiltomadon vaikutus tuli mieleeni, kun katsoin Dries Van Notenin kevät-kesä 2015 -malliston muotinäytösvideota. Siinä mallit kävelevät linnunlaulun säestämänä pehmeässä valossa, joka siivilöityy kasvoille kuin lehvästön läpi. Pitkää näytöslavaa peittää argentiinalaisen tekstiilitaiteilijan Alexandra Kehayogloun ruohomaisista mättäistä muodostuva villamatto, joka houkuttelee koskettamaan, tunnustelemaan vihreän kaikkia eri sävyjä. Lopuksi naiset eivät voikaan vastustaa houkutusta, vaan asettuvat loikoilemaan kumpuilevaan maisemaan. ”So it’s in fact all those girls which are fascinated by nature”, Van Noten tiivistää Kesäyön unelmasta inspiraation saaneen malliston teeman.

Muotinäytöksen taianomaisuutta lisää lavan ympäristön täydellinen pimeys, joka luo illuusion ilmassa tai avaruudessa leijuvasta metsäpolusta. Samaa tehokeinoa on käytetty onnistuneesti belgialaisen muotimuseon MoMun Inspirations-näyttelyssä, joka esittelee vaikutteita Dries Van Notenin mallistojen taustalta. Näyttely jakaa suunnittelijan uran aikana toistuneet teemat vitriineihin, jotka hohtavat kutsuvasti tummissa ja pimeissä näyttelysaleissa. Van Notenin vaatteet esitellään ikään kuin osana pieniä mikrokosmoksia, jotka muodostuvat erilaisista taideteoksista. Esillä on teoksia Mark Rothkosta Damien Hirstiin ja Yves Kleinista Elizabeth Peytoniin, sekä historiallisia luomuksia niin Schiaparellilta kuin Diorilta.

Näyttelyn kuratoinnissa on löydetty tasapaino tilan ja runsauden, huolellisen ja yllätyksellisen asettelun välillä. Harvoin muotinäyttelyssä olo on kuin tuntemattomassa metsässä. Jokaisella askeleella paljastuu uusia yksityiskohtia, vieraita lajeja. Sinne tänne vitriinilasien pintaan heijastetut otteet elokuvista ja muotinäytöksistä pitävät yllä liikettä, ovat kuin linnun pyrähdys silmäkulmassa, näkymättömän hyönteisen ilmavirta iholla. On vaikea kuvitella, että tällaista näyttelyä voisi toteuttaa kenenkään muun suunnittelijan visuaalisesta maailmasta. Inspirations-näyttelyn idea ja esillepano toimivat yhdessä juuri Van Notenin eklektismin kanssa.

Driesiläinen estetiikka on yhtä kaukana skandinaavisesta minimalismista kuin toisen tunnetun Antwerp Six -suunnittelijan Ann Demeulemeesterin dekonstruoidusta androgyniasta. Raskaat brokadimaiset kuviot yhdistyvät ilmaviin organzakerroksiin, maanläheiset värit jalokivisävyihin ja helmikirjonnat univormuista tai räätälöidyistä miestenpuvuista inspiroituneeseen muotokieleen. Van Notenin paletissa näkyy hänen intohimonsa rikkaisiin materiaaleihin ja viimeistelytekniikoihin. Kuitenkaan hän ei halua tehdä haute couturea, vaan vaatteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ja siksi niiden siluetti on aina moderni. Van Noten pystyy kiehtovalla tavalla hyödyntämään runsaasti historiallisia vaikutteita olematta kuitenkaan vähääkään nostalginen. Silti, tai ehkä juuri sen vuoksi, suunnittelijan mallistoissa tuntuu aina olevan jonkin kauan sitten eletyn ajan, vanhan maailman arvokkuutta.

Mikäli satut olemaan tällä viikolla Antwerpenin lähistöllä, mene MoMuun kokemaan Van Notenin visuaalinen maailma. Inspirations-näyttely on auki viimeistä viikonloppua ja sen kunniaksi avoinna lauantaina ja sunnuntaina puoleen yöhön asti. Lisäksi luvassa on cocktaileja sekä Alexandra Kehayogloun installaatio.

Driesiläiseen tunnelmaan voi silti päästä, vaikka Belgia ei osuisikaan matkan varrelle juuri tällä viikolla. Näyttelyn myötä MoMu on esittänyt yhteistyössä CinemaZuidin kanssa Van Notenin valitsemia inspiroivia elokuvia, kuten David Bowie -scifiä (The Man Who Fell To Earth, 1976) ja tyyli-ikoni Iris Apfelin muotokuvan (Iris, 2014). Heinäkuiseen iltaan sopii kuitenkin erityisen hyvin E. M. Forster -klassikko Howard’s End. Uppoudu Merchant-Ivory-draamalle ominaiseen kullankeltaiseen epookkiin kuin auringon lämmittämälle sammalmättäälle. Paina kasvot Helena Bonham Carterin pehmeään tukkaan ja tunne sormenpäissäsi valkean puuvillapitsin kuviot. Raukean loikoilun lomassa nauti ruusun terälehdistä valmistettua kesäjuomaa puutarhuri Van Notenin reseptillä. Elokuvan jälkeen vaella ulos öiseen luontoon, ehkä tapaat kiiltomadon.

 

 

Dries Van Noten – Inspirations

Momu Fashion Museum

Nationalestraat 28

Antwerpen

 

Kuva: Koen de Waal, MoMu

Anu Pasanen
Olen taidealan humanisti, vapaa kirjoittaja ja filosofian maisteri Turusta. Tällä hetkellä maailmassa olemisessa tuntuu tärkeältä tarkkailun ja osallistumisen tasapaino. Ihmettelen pieniä liikahduksia pinnan alla niin taiteessa, kirjoittamisessa kuin elämässäkin. Vuonna 2019 työskentelen Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston apurahalla. anu[at]editmedia.fi

Kommentoi

*

*