Nykyinen visiomme tulevaisuudesta on menneisyyden perään haikailua, kiteyttää Simon Sheikh. Siksi ajattelumme on jäänyt junnaamaan paikalleen eikä uusia ratkaisuja planeettaamme ja yhteiskuntajärjestelmiämme riivaaviin kriiseihin ole kyetty kehittämään.

Kuraattori ja Lontoon Goldsmith’s-yliopiston kuratointiohjelman johtaja esitteli aihetta käsittelevän tulevan kirjansa suuntaviivoja huhtikuussa yleisöluennolla Helsingissä.¹

Ymmärryksemme historiasta on pohjannut vääjäämättä etenevän liikkeen malliin, jossa menneisyys jää taakse ja tulevaisuus häämöttää edessä. Nyt olemme saapuneet tilanteeseen, jossa tulevaisuudelta ei ole enää mitään odotettavaa. Ainoa mahdollinen fantasia paremmasta elämästä kytkeytyy menneeseen.  Siten historia ja maailma sellaisina, kuin olemme ne oppineet tuntemaan – aina paremmaksi kehittyvinä – ovat päättyneet.

Sheikhin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että maailmamme on siirtynyt tuonpuoleiseen. Ihmisen sijaan eloa jatkavat zombit ja kummitukset.

Näistä zombit ovat kollektiivinen lauma petoja. Äärimmäisessä materiaalisuudessaan ne jatkavat kulkuaan ja tartuttavat vastaantulevia osittaisina, ilman raajoja, sydäntä, jopa ilman päätä. Kummitukset taas ovat harhautuneet oman elinaikansa ja -paikkansa jatkumon ulkopuolelle. Ne  takertuvat muistoihinsa samalla, kun tietävät enemmän kuin kenenkään pitäisi ja häilyvät varjoina olemassaolon ja ei-olemisen rajamailla. Kummallakaan lajilla ei ole mahdollisuutta määrätä itse omasta kohtalostaan.

Ruumis vai mieli?

Sheikhin tapa jaotella tuonpuoleisen elämänmuodot zombeihin ja kummituksiin herättää vahvan muistuman länsimaisen filosofian kartesiolaisesta perinteestä, jossa ihmisyyttä määrittäessä ruumis ja mieli on pyritty erottamaan toisistaan.

Zombit etenevät ruumillisten halujensa riivaamina. Alkeellisen organismin tavoin niiden elämä koostuu ravinnon etsimisestä. Kummitukset sen sijaan ovat vapaita ruumiiin vaatimuksista ja niiden olemassaolo on puhdasta tietoisuutta, joka tihentyy havaittavaan muotoon muistumana ruumiista.

Zombeina ihmisistä tulee kuvottavia ja kauhistuttavia, äärimmäisyydessään myös naurettavia. Kummitukset sen sijaan näyttäytyvät kunnioitettavina ja tosina, järkeä, subjektiviteettia ja oikeaa ihmistä edustavina.

Tässä jaossa elämismaailmaamme määrittäneet joko/tai-valinnat siirtyvät sellaisenaan tuonpuoleiseen. Mieli arvottuu ruumista parempana ja oikeampana määreenä ihmisyydelle.

Feministinen teoria on kritisoinut ja pyrkinyt eroon perinteisestä taipumuksesta jäsentää maailmaa kaksinapaisten vastaparien kautta, sillä näissä järjestyksissä arvostettavammat ominaisuudet kytkeytyvät poikkeuksetta maskuliinisuuteen. Feministinen luenta Sheikhin tuonpuoleisesta tarjoaa mahdollisuuden lisätä zombin ja kummituksen rinnalle kolmas elämänmuoto.

Jo 80-luvulla Donna Haraway teoretisoi mahdollisuuden löytää yhteisyys luonnon ja kulttuurin, toden ja fiktion sekä mielen ja ruumiin välille Manifestissään kyborgeille (1986). Koneen ja ihmisen yhdistelmänä kyborgin olemassaolossa erilleen määritellyt vastaparit kytkeytyvät ongelmitta toisiinsa ja samalla vastakkainasettelujen naurettavuus paljastuu. ²

Kyborgien aika lähestyy

Matemaatikko, elektronisen musiikin säveltäjä ja kokeellisen elokuvan tekijä Erkki Kurenniemi (s. 1941) ennusti, että vuonna 2048 olisi mahdollista toisintaa ihmisyksilö älyn ja tunteiden tasolla. Kurenniemi epäili, että lääketieteen, teknologian ja elinolosuhteiden kiihtyvästä kehityksestä huolimatta hän ei välttämättä eläisi enää tuolloin, ja alkoi intensiivisesti kerätä materiaalia elämästään.

Kurenniemi dokumentoi itseään ja kokemuksiaan muistiinpanoin, valokuvin, elokuvin ja ääntään nauhoittaen. Hän esimerkiksi kirjoitti muistiinpanoja näkemistään asioista käymistään keskusteluista ja ajatuksistaan tietyn määrittämänsä ajanjakson välein. Kertyneen materiaalin hän sulki pahvilaatikoihin odottamaan uudelleenluomisensa hetkeä ja kirjoitti niihin, että laatikot voidaan avata vuonna 2048. Vuonna, jolloin hänet voidaan ohjelmoida jatkamaan elämäänsä tietokoneessa. ³

Yhdysvaltalainen kirjailija, keksijä ja tulevaisuudentutkija Ray Kurzweil uskoo teknologian edistyvän kiihtyvän kehityksen lain mukaan eksponentiaalisesti. Koneiden on mahdollista piankin saavuttaa ja ohittaa ihmiset älyllisissä kyvyissä. Kurzweilin laskelmien mukaan kriittinen hetki on käsillä vuonna 2045. ⁴

Tästä päätellen Kurenniemen unelman olisi mahdollista toteutua jo muutama vuosi arvattua aiemmin. Tosin Kurenniemi valitsi kyseisen vuosiluvun myös sen matemaattisen kauneuden takia: 2 potenssiin 11 on 2048.

Dystopinen tekoäly

Tuore Johnny Depp -elokuva Trancendence ⁵ on versio yhdestä sci-fi-tarinan arkkityypistä: tekoäly kehittyy ihmistä mahtavammaksi, joten tuomiopäivän on oltava lähellä.

Tyypillisessä dystopiassa liian älykkääksi (eli ihmistä älykkäämmäksi) kehitetty tekoäly ottaa ohjat omiin käsiinsä ja muodostaa akuutin uhan ihmiskunnan olemassaololle. Äärimmäisestä älystä tuleekin yhtäkkiä naiivi ja viattoman ”tyhmä” yrityksissään suojella ihmistä tai itseään, tai sen persoona vääristyy mekaaniseksi tappajaksi.

Kulultaan pitkäveteisen puolelle taipuvan Trancendencen ainoaksi ansioksi muodostuu sen esittämä ajankohtainen kommentti ilmastonmuutoksen tuottamaan uhkaan. Johtuuko pelkomme tekoälyä kohtaan halustamme nähdä itsemme kaiken kehityksen huipentumana, vaikka kaikki tosiasiat todistavat tätä itseriittoista käsitystämme vastaan?

Ihmiskunta kokonaisuutena on jo valinnut tuhota elinympäristönsä. Silti ihmismieli taipuu vaistomaisesti pelkäämään teknologian edistyksen tuotteen, tekoälyn, mahdollisia tuhoavia vaikutuksia enemmän kuin omia tekojaan.

Trancendencessä loppuratkaisun sysäävät liikkeelle tekoälyn sijaan vahvan näkemykselliset ihmiset: ne, joiden mielestä kulta-aika löytyy menneisyydestä.

 

Lähteet:


1 Sheikh, Simon. Taideyliopiston Kuvataideakatemian keskiviikkoluento 16.4.2014, Kiasma.

2 Haraway, Donna: Manifesti kyborgeille: tiede, teknologia ja sosialistinen feminismi 1980-luvulla. Teoksessa Yrjö Haila & Ville Lähde (toim.): Luonnon politiikka. Vastapaino, 2003.

3 Erkki Kurenniemi: Vuonna 2048. Kiasma, 1.11.2013-2.3.2014.

4 Mykkänen, Juhani: Maailmaa hallitsen nyt minä. HS Kuukausiliite, 4/2014.

5 Trancendence, elokuvateattereissa 18.4.2014 alkaen.

Kuva: Anna-Kaisa Koski

Kommentoi

*

*