Kuolleiden eläinten jälkiä ja luonnon kauneutta. Galerie Forsblomissa on nähtävillä kaksi keskenään hyvin erilaista mutta vaikuttavaa näyttelyä: Toni R. Toivosen Beautiful Landscapes Inside Dead Bodies sekä Tamara Piilolan Daytime Astronomy.

Galerie Forsblomissa esillä olevat näyttelyt Toni R. Toivosen Beautiful Landscapes Inside Dead Bodies sekä Tamara Piilolan Daytime Astronomy ovat oikeastaan toistensa vastakohdat. Siinä missä Toivonen tutkii ja käyttää kuolemaa teostensa lähtökohtana, välineenä ja sisältönä, Piilolan teokset tuntuvat juhlivan elämää. Toivosen teokset pyrkivät ravisuttamaan raskaudellaan ja rohkeudellaan, Piilolan teosten keskellä pysähtyy ja voi miltei tuntea hengittävänsä syvään samaa metsäilmaa, jota hänen maalauksensa tulvivat.

Toivosen teokset käsittelevät kuolemaa hyvin konkreettisella ja käytännöllisellä tavalla, sillä taiteilija toteuttaa teoksensa asettelemalla kuolleita eläimiä messinkilevylle. Poikkeuksellinen tekniikka vaatii aikaa: on odotettava, että kehot hajoavat ja painavat samalla jälkensä herkkään alustaan – maalaavat verellään, rasvallaan ja muilla kehon nesteillään kuvat itsestään, katoavasta kehostaan ja samalla menneestä elämästään.

Lopputuloksena syntyvät kuvat ovat todella kauniita. Niiden muodot ovat jossakin tunnistettavan ja abstraktin välimaastossa, pinnan yksityiskohdat ja värit lumoavia. Ne ovat ja eivät ole kuvia eläimistä. Eläimestä ei ole otettu kuvaa, vaan kuva on syntynyt siitä.

Kuolleet eläimet – ja erityisesti hevoset – Toivosen teosten materiaalina tuovat mieleeni muun muassa Berlinde De Bryuckeren hevosveistokset tai Perttu Saksan valokuvat. De Bryuckeren hevosten nahoista tehdyt ja hevosta muistuttavat veistokset ovat pysäyttäviä, herkkiä ja jopa hartaita. Ne käsittelevät elämää ja kuolemaa kunnioittavalla, jopa vavahduttavalla tavalla. Samaan tapaan myös Toivosen käsissä elämä ja kuolema kietoutuvat teoksiin materiaalina ja aiheena, mutta hänen kohdallaan jokin jyrää teemoihin väistämättä liittyvän surumielisyyden. Tuo jokin kohdistuu ainakin teosnimiin.

God Is Dead, Angel, Migraine, Be You No More, Crucifiction, Dead Inside, Something Psycho… Julistavat, banaalit tai nokkelat nimet latistavat kuoleman pohdiskelun kaikkea muuta kuin lyyriseksi ja syvälliseksi. Nimet muuttavat kuolleiden eläinten jättämän jäljen, koko kuoleman teeman merkityksettömämmäksi ja latteammaksi. Hauskan ja vakavan yhdistelmä ei toimi vaan tekee koko asetelmasta tökerön.

 

Tamara Piilolan öljy- ja temperamaalaukset muodostavat näyttelytilaan ihanan keitaan, täyttävät sen valollaan ja vehreydellään. Erityistä näyttelyssä on harvinainen ilman ja ihmeen tuntu: vaikka kuvattu metsämaisema olisi oikeastaan pelkkää vetistä ryteikköä, kapeita nuoria puita, kantoja ja kaatuneita sammalenpeittämiä runkoja, Piilola onnistuu näyttämään maiseman kuin uutena ja hätkähdyttävän kauniina.

Teoksessa Shelter (2018) kannon pinta on mutkittelevaa, ruskean eri sävyissä valossa hohtavaa kaarnaa. Värit ovat täydellisesti yhdessä toimivia, yllättäviäkin yhdistelmiä: kaatunut kapea runko sammalesta kirkkaan vihreä, taustalla kulkeva joki, puut ja niiden väleistä avautuva tila kaikki samoja sinisen sävyjä. Siveltimenvedot ovat paksuja ja rajuja tai aavistuksen ohuita ja herkkiä, mutta jokainen niistä osuu kohdalleen niin, että niiden väliin jäävä tila tuntuu jatkuvan loputtomiin.

Teos Earth Keeps Rotating in Space (2018) on yhtä villisti kieppuvaa muotoa: puiden rungot, pinnat ja oksat sekoittuvat samaksi kieppuvaksi massaksi. Näkymä on kuin jatkuvassa liikkeessä – ja totta kai se myös on jatkuvassa liikkeessä. Puut ovat kasveja, ne ovat elämää. Ne eivät ole liikkumattomia vaan aktiivisia ja yhteisöllisiä toimijoita, joiden puuhista tiedämme itse asiassa yllättävän vähän.

Näyttelyn nimi Daytime Astronomy on osuva. Jos astronomiaa ajattelee erilaisten maailmojen tutkimisena ja välittämisenä, Piilola onnistuu kuvaamaan oman maailmamme vähintään yhtä kiehtovia salaisuuksia ja ihmeitä. Hänen maalauksistaan välittyy kunnioittava suhde luontoon, kaikkeen elävään ja elämään ympärillämme.


 

Toni R. Toivonen: Beautiful Landscapes Inside Dead Bodies
17.8. – 16.9.2018

Tamara Piilola: Daytime Astronomy
17.8. – 16.9.2018

Galerie Forsblom
Lönnrotinkatu 5 / Yrjönkatu 22
00120 Helsinki

 

Kuvat:
Tamara Piilola, Earth Keeps Rotating in Space (2018).
Toni R. Toivonen, Sliding Stop (2018).
Tamara Piilola, Earthlings (2018).

Sanna Lipponen
Olen vapaa kirjoittaja, lukija ja koiranomistaja. Olen työskennellyt erilaisissa taidealan organisaatioissa sekä tehnyt viestinnällistä työtä tiedottajana ja toimittajana. Kirjoittamista olen oppinut rakastamaan ja siinä minua kiehtovat erityisesti erilaiset mahdollisuudet sanallistaa jotakin sellaista, mikä ei välttämättä ole sanoin kerrottavissa. Työskentelen vuoden 2018 ajan Taiteen edistämiskeskuksen valtion yksivuotisen kulttuurijournalismin taiteilija-apurahan turvin. sanna[at]editmedia.fi

Kommentoi

*

*