Oikealla puolellani seisovan mustan koiran korvat ovat pystyssä, häntä kohoaa korkeana kiemurana sen selän päällä. Näen kuinka sen mahan alla kolmioina roikkuvista, turvonneista nisistä tippuu maitoa. Koiran takaa erottuvat pastellinsiniset ja puuteriset sävyt. Niitä tasaisina halkovat valkoiset viivat muuttuvat mielessäni häkin ruudukoksi. En tiedä, olisiko koira sen sisällä vai ulkopuolella, enkä sitä, missä sen pennut ovat.

Vasemmalla puolellani näen punaisina hehkuvat jalat, jotka työntyvät esiin puisen lieriön alta. Lieriön alareunassa kiikkuu jalkojen kokoinen, pörröinen mehiläinen, ja sen yläpuolella toisessa reunassa olevasta reiästä valuu hunajaa. Luen maalauksen nimen teoslistasta: I Like the Way It Stings eli pidän siitä kuinka se pistää. Moni pitää mehiläisten tuottamasta makeasta hunajasta, joku ehkä enemmän sen piston aiheuttamasta kivusta.

Kuten näistä Mamma- (2018) ja I Like the Way It Stings (2018) -teosten kuvauksistakin voi ehkäpä päätellä, Essi Kuokkasen Exhibition Laboratory Project Roomissa esillä oleva näyttely Lump in a Throat and Dusty Eyes on varsin kutkuttava kokonaisuus. Se on myös Kuokkasen Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterin opinnäytteen toinen osa. Ensimmäinen osa nähtiin viime keväänä osana Kuvan Kevät -näyttelyä.

Lump in a Throat and Dusty Eyes on iloisia värejä ja pehmeän runsaita muotoja. Se sisältää runsaana kukkivan huumorin ja myötätunnon lisäksi myös ahdistusta – sellaista joka pakottaa abstraktin ja esittävän välillä olevan keltaisen hahmonkin leikkaamaan saksilla omaa kättään, kuten teoksessa Self-Destruct (2018).

Värikylläisten maalausten ohella esillä on myös hiilipiirroksia. Ja vaikka ensi silmäyksellä Kuokkasen teosten vetovoima vaikuttaa tiivistyvän hänen tapaansa käyttää värejä, sama voima on läsnä myös hänen hiilipiirroksissaan tai maalaamatta jätetyissä kankaissa ja paikantuu pikemminkin omaleimaiseen muotokieleen.

Teoksessa Lump in a Throat (2018) Kuokkanen yhdistelee akvarellia, akryylia ja öljyvärejä. Ääriviivat ovat samaan aikaan selkeitä ja määrätietoisia mutta orgaanisia. Värit sekoittuvat niiden sisällä ja alla toisiinsa erityisen kauniisti. Teoksen tunnelma on monitahoinen, herkkä ja synkkä.

Tunnelmien ja tunteiden moninaisuus ja monitahoisuus on läsnä sekä teostasolla että näyttelykokonaisuudessa. Ilmeisen humoristisina teoksina näyttäytyvät esimerkiksi Multiple Leaf Blowers (2018), joka kuvaa lehtipuhaltimilla sohivia vaaleanpunaisia hahmoja, sekä Tyhmeliini (2018), jossa pelkistetty ympyräsuinen hahmo ruiskuttaa hananenästään itsensä päälle keltaista mönjää.

Pidän tavasta, jolla Kuokkanen paitsi nimeää teoksensa myös rakentaa nimen ja teoksen välille selkeän yhteyden. Tuo yhteys voi olla leikkiä tai tarjota katsojalle erilaisia merkityksiä tai oivalluksia. Maalaus A Man Contemplating Important Stuff (2018) on toimiva yhdistelmä pyöreitä, yksinkertaisia muotoja ja harmonisia, pelkistettyjä väripintoja. Siinä on kuvattuna tärkeitä asioita itsekseen rannalla kontemploiva hahmo – mies, joka kirjoittaa sormellaan hiekkaan sanan ”me”. Tietenkin hän on aivan itse se tärkeä asia!

Näyttelystä löytyy alussa kuvaamani Mamma-teoksen lisäksi toinenkin äidillinen koira. Teos Manbaby And a Bitch (2018) on sävyiltään tumma. Syvä violetin sävy sulautuu koiran ruskeana valuvaan luppakorvaan. Koiran keltaisten silmien katse on viisas ja kuono kuin hiukan harmaantunut. Koira pitelee ihmismäisine tassukäsineen sylissään pientä ihmishahmoa, lohduttaa tätä. Miesvauva painautuu luottavaisena narttua vasten ja turvaa häneen.

 

 

Näyttely avoinna 2.12.2018 saakka
Exhibition Laboratory Project Room
Lönnrotinkatu 35

 

Kuvat:
Kuva näyttelystä Sanna Lipponen.
Essi Kuokkasen teoksesta A Man Contemplating Important Stuff (2018) | Sanna Lipponen.

Sanna Lipponen
Olen vapaa kirjoittaja, lukija ja koiranomistaja. Olen työskennellyt erilaisissa taidealan organisaatioissa sekä tehnyt viestinnällistä työtä tiedottajana ja toimittajana. Kirjoittamista olen oppinut rakastamaan ja siinä minua kiehtovat erityisesti erilaiset mahdollisuudet sanallistaa jotakin sellaista, mikä ei välttämättä ole sanoin kerrottavissa. Työskentelen vuoden 2018 ajan Taiteen edistämiskeskuksen valtion yksivuotisen kulttuurijournalismin taiteilija-apurahan turvin. sanna[at]editmedia.fi

Kommentoi

*

*