Anssi Pulkkisen Street View (Reassembled) on teos, jonka lähtökohtana ovat Syyrian pommituksissa tuhoutuneen kodin rauniot. Niistä rekan perävaunulle koottu liki neljätoistametrinen installaatio luo kaupunkitilaan asuntovaunun tapaan kiertävän väliaikaisen katunäkymän. Teos nostaa esiin kysymyksiä kodittomuudesta ja liikkuvuudesta, mutta kärsii myös kriisitaiteelle tyypillisistä ongelmista.

Viime vuonna osana Suomi 100 -juhlallisuuksia sekä Suomen Pariisin, Berliinin, Benelux-maiden ja Lontoon kulttuuri- ja tiedeinstituuttien Mobile Home 2017 -hanketta, Suomen Benelux-instituutti tilasi kuvanveistäjä Anssi Pulkkiselta kodittomuutta käsittelevän teoksen Street View (Reassembled), jonka kansainvälinen jury valitsi avoimella haulla kymmenien ehdotusten joukosta.

Aiemmin muun muassa Brysselissä nähty installaatio on nyt esillä Tampereen Keskustorilla. Viime syksynä teos puolestaan nähtiin Habitare-messuilla Helsingin Messukeskuksessa, jossa se oli sisällytetty osaksi messujen Huomisen koti -teemaa kodittomuuden ja pakolaisuuden näkökulmasta. Pommitetun kodin rauniot – murskautuneet betoni ja kaakelit sekä vääntyneet tukirakenteet – tuntuivat sisustusmessujen kellarissa väistämättä kiusallisilta ja koko projekti jokseenkin makaaberilta. Street View (Reassembled) on tässä mielessä Pulkkiselta yllättävä projekti. Tähän mennessä sekä kuvataidetta että elokuvaohjausta opiskellut taiteilija on tullut tutuksi täysin eriluonteisista, arkkitehtonisista ja suurikokoista veistoksistaan sekä seesteisistä videoteoksistaan. Poliittinen teema on Pulkkiselle uusi, ja kenties hän ei ole aiheen käsittelyssä omimmillaan.

Syyrialaisten raunioiden tuominen pakolaiskysymyksen kanssa painivaan Eurooppaan on poliittinen teko, vaikka Ylen viimekesäisen uutisen mukaan Pulkkinen ei myönnä, että teos olisi suora kannanotto maahanmuuttokeskusteluun. Juttu kertoo myös, että raunioiden kuljettaminen Turkin kautta meritse Antwerpenin satamaan ei ollut mikään yksinkertainen operaatio. Matkan aikana taiteilija joutui tekemisiin esimerkiksi turkkilaisten ja syyrialaisten rajaviranomaisten kanssa. Pulkkinen on painottanut yhteistyötään Suomi-Syyria Ystävyysseuran ja paikallisten toimijoiden kanssa, mutta talon alkuperäistä sijaintia hän ei paljasta.

Vaikka raunioiden matka ei ollut helppo, valmis teos on itsessään jo todiste siitä, miten eriarvoisissa asemissa olemme liikkuvuuden suhteen lähtökohdistamme riippuen. On silmiin pistävää, että siinä missä länsimainen taiteilija onnistuu liikuttelemaan tuhoutuneita seiniä konfliktialueilta Eurooppaan edes käymättä itse paikan päällä, joutuvat samalle matkalle pyrkivät ihmiset usein valitsemaan laittoman reitin ja perille päästyään kohtaamaan mahdollisen käännytyksen. Tässä piilee kiinnostavin ja häiritsevin teoksesta nouseva kysymys.

Street View (Reassembled) oli karmivalla tavalla vaikuttava näky Messukeskuksessa, jossa rekka-auton perävaunulle installoidut seinän pirstaleet oli valaistu kuin teatterilavasteeksi pimeässä ja hiljaisessa, mutta avarassa tilassa. Nyt Tampereen Keskustorilla sama teos valitettavasti hukkuu ympäristöönsä, keväisen lumisateen ja mainoskylttien keskelle ja jää näin kenties huomaamatta monelta ohikulkijalta. Street View (Reassembled)’n kaltainen teos vaatii, tai suorastaan anelee, vahvaa tunnereaktiota katsojaltaan. Jos näin ei tapahdu, kokemus jää pintapuoliseksi.

Pulkkisen teos vertautuu helposti muihin sotaa tai pakolaisuutta käsitteleviin ns. readymade-teoksiin, kuten parin vuoden takaiseen Ai Weiwein pelastusliivi-installaatioon tai Santiago Sierran konseptuaalisiin ja humaaneista tragedioista ammentaviin teoksiin – kärsien niiden kanssa osittain samoista eettisistä ongelmista eksploitaation rajoilla liikkuessaan. Kriittisiä kysymyksiä nostetaan kiitettävästi esiin projektin oheen tuotetussa Home Re-assembled – On Art Destruction & Belonging –esseekokoelmassa, jossa teokseen liittyviä teemoja kolonialismista, kulttuuri-imperialismista, raunioromantiikasta, kodista ja kodittomuudesta käsittelevät muun muassa Jaakko Hämeen-Anttila, Issa Tuoma ja Umayya Abu-Hanna.

Street View (Reassembled) julkaisuneen on kunnianhimoinen satsaus, joka on polarisoivasta toteutustavastaan ja järkyttävästä aiheestaan jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. On kunnioitettavaa, että panostus on ollut näin perusteellista, vaikka itse teoksessa onkin kriittisessä tarkastelussa löydettävissä selkeitä ongelmallisia sävyjä.


Street View (Reassembled) on esillä Tampereen Keskustorilla 3.4. saakka.


Pääkuva: Bozar Centre For Fine Arts Bryssel

Viivi Poutiainen
Olen filosofian maisteri, taidehistorioitsija ja taiteen pätkätyöläinen. Pidän kuuntelemisesta, keskusteluista ja kohtaamisista. Mielessäni ovat usein taiteen välittämiseen ja sosiologiaan liittyvät kysymykset. viivi[at]editmedia.fi

Kommentoi

*

*