Pari viikkoa sitten vaikutuin kovasti, kun astuin sisään kakkoslinjan raitiovaunuun ja sisällä mies soitti syntikkaa, lauloi ja tanssi energisesti. Tuo hiki päässä joraava mies oli Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá.

Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun muassa aktivoitumalla sosiaalisessa mediassa, jopa siinä määrin ettei yleisön välttämättä tarvitse lähteä edes paikan päälle. Esimerkiksi Pontus Kyanderin perjantainen manifesto päivittyi ihmeproductionsin youtube-kanavalle muutaman tunnin viiveellä. Puheessaan Kyander toi ilmi, etteivät helsinkiläiset museot ole vakavasti otettavia kansainvälisellä tai alueellisella mittakaavalla, keskittyvät lähinnä yleisön imarteluun ja vertasi helsinkiläistä taidelaitosta prostituoituun. Marimekkokin mainittiin. Pontus vaati että museot suljettaisiin kahden vuoden kypsyttelyajaksi, jotta ne saisivat aikaa oppia rauhassa miten olla museo. Pian Kiasman johtaja Leevi Haapala jo twiittasikin, että eipäs kun ovet vaan auki ja yleisöjä osallistamaan. Hmph, juu. Eikös tässä hiljattain pari isoa helsinkiläistä taidemuseota ollut kiinni pidemmän aikaa? Näyttääkö, että ne olisivat jotain sinä aikana oppineet? Pontus, voisit ensi kerralla vaatia vähän pidempää aikaa. Ehdotan sataa vuotta.

Lauantaina IHMEellä manifestoi Maria Hirvi-Ijäs ja sunnuntaina Hannu Väisänen. Lisäksi lauantain ohjelmaan mahtuu Aleksis Salusjärven vetämä debatti, jossa katutaiteesta väittelevät Pekka Sauri ja Hende Nieminen. Sunnuntain debattia vetää Leena Kuumola. Sen keskustelijat ja aihe ovat tässä vaiheessa vielä mysteeri. Tietysti on myös kaikkea muuta ohjelmaa ja illalla bailausta.

Itse odotan innolla monialaisen Marie-Louise Ekmanin teosten näkemistä. IHME-päivillä on esillä ruotsalaisen Ekmanin 10-osainen tv-sarja Målarskolan sekä hänen grafiikan tuotantoaan kolmelta vuosikymmeneltä.

Jos ei jaksa koko viikonloppua viettää Vanhalla, voi poiketa Lapinlahden sairaala-alueelle, jossa lauantai-iltana avautuu Seppo Fräntin kokoelmasta kuratoitu taidenäyttely, Haava. Juha-Heikki Tihisen essee avaa Fräntin motiiveja keräilijänä ja herättää ajatuksia siitä, millainen kuvataiteen mesenaatti on ja voi olla tänä päivänä.


 

IHME-päivät 1.-3.4.2016 Vanhalla Ylioppilastalolla
Målarskolan, IHME-päivien ajan: pe 13.00-21.00, la 10.30-22.00, su 14.00-20.00 Vanhan Tiedekuntasalissa (2. krs.)
Haava, Seppo Fräntin kokoelma 2.4.-29.5.2016, Lapinlahden lähde, Lapinlahdentie 1

Kansikuva: still Francis Alÿsin teoksesta The Silence of Ani, joka esitettiin IHME-päivillä perjantaina 1.4.2016

Tuomas Laulainen
Olen taidehistorioitsija ja entinen taidemaalari, joka on työskennellyt erilaisissa taidealan tehtävissä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Termi "taidealan sekatyöläinen" pätee kyllä minuun, mutta sen sijaan kutsun itseäni mieluummin renessanssi-ihmiseksi. Kirjoittajana kiinnostun usein herkimmin juuri niistä asioista, joiden en usko muuten päätyvän esimerkiksi sanomalehden sivuille. tuomas[at]editmedia.fi

Kommentoi

*

*