Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Festivaalin ohjelmistossa Philipp Gehmacherin teoksen kuvaus kuuluu, “näyttely harmaalla alueella, valkoisen kuution ja mustan laatikon tuolla puolen”. Tällä viitataan taiteen esitysareenoihin, erityisesti siis juuri gallerian valkoiseen kuutioon ja teatterille tuttuun mustaan laatikkoon. Valkoisessa kuutiossa on esillä tehtyjä objekteja, jotka on valaistu hyvin. Mustassa laatikossa katsoja velloo pimeydessä ja katselee valaistuja objekteja (vai ovatko ne subjekteja?). My shapes, your words, their grey on esitys- ja teostyyppien välinen tila, johon ilmaisujen erilaisuudet kiteytyvät yhdeksi paradigmaattisuutta uhmaavaksi tekosarjaksi. Musta ja valkoinen sekoittuvat harmaaksi.

Värillä on väliä myös muilla tasoilla ja harmaa tuntuu suuntaavan katsojalle loputonta kysymysten sarjaa omasta luonteestaan. Näyttely kysyy muun muassa mitä on harmaa elämä. Mitä on muotojen harmaa, entä sanojen?

Vaeltelen Sinnessä avajaisiltana ja katselen esille asetettuja tehtyjä esineitä, joista koostuu teoksen näyttelymäinen osuus. Seinälle ripustetut liuskamaiset teokset on tehty erilaisista materiaaleista kuten keramiikasta ja hartsista. Valkoiset, harmaat ja keltainen liuska seinällä ovat maalausmaisia veistoksia. Ne heijastelevat katsojaansa toisistaan eroavin tavoin ja tekevät samalla eroa lattialle asetettuihin kappaleisiin, jotka yhtäällä jakavat tilaa ja toisaalla vain ovat. Vanerista tai muusta puumateriaalista rakennetut esineet lattialla ovat kotelomaisia, mutta avoimia. Ne tuntuvat tahtovan säilyttää jotakin esinettä sisällään ainakin jonkin aikaa. Näyttelytilan takaosassa on pino liuskamaisia esineitä, jotka puolestaan tuntuvat odottavan jotakin. Ne on pinottu lattialle, kuin kasa isoja pahviarkkeja. Nähtävillä on myös kaksi lattialle sijoitettua tv-ruutua, joista näytetään esitystaltiointeja. Kuvatun performanssin esittäminen näyttelyssä tuntuu jossain mielessä rikkovan tilan ja sen esineiden kokonaisuuden logiikkaa. Tilan kappaleet tuntuvat olevan odotustilassa, joko katsojaa tai esitystä vailla, kun taas näytöiltä kuin varkain näkyvä taltioitu performanssi tuntuisi tuovan jotain ulkopuolista peliin. Ehkä sen autonomia tuntuu erilaiselta, suuremmalta tai pienemmältä.

My shapes, your words, their grey sisältää myös performanssin, joka toteutuu näyttelytilassa kahtena päivänä. Aiemmin näyttely ja performanssi ovat olleet erillisiä. Yksi on esitetty galleriassa ja toinen teatterissa. Ajan mittaan, esitys esitykseltä, kaksi tilaa ovat yhdistyneet orgaanisesti yhdeksi. Samassa prosessissa yleisön rooli osana teosta on muuttunut hieman. Onko galleriatila sittenkin inklusiivisempi ja mukautuvampi, kuin teatteri katsomoineen? Ehkä tilan käyttötarkoituksella ei ole väliä, vaan merkittäväksi muodostuu se kuinka harmaa tila lopulta on.

Jälkeenpäin jään miettimään näkemääni näyttelyä ja tuntuu että muistan sen jossain mielessä eri makuisena, kun tiedän sen vielä täydentyvän performanssilla. Ajattelen näkemiäni esineitä ja mietin miten niiden olemus rakentuu Philipp Gehmacherin liikkeen, eleiden ja toisaalta sanojen myötävaikutuksella. Näyttelyn esineet ovat osittain itsenäisiä teoksia, mutta samalla hybridimäisiä. Niiden olemus ei tunnu yksiselitteiseltä. Myös yleisöllä on suuri osa tässä liikehdinnässä. Sinnessä esillä oleva hieno näyttely vaikuttaa ensinäkemältä minimaaliselta jollain varsin pinnallisella tasolla, mutta lopulta on selvää, että harmaa tila on merkityksiä ja ajallisuuksia täynnä.

Gehmacher

Philipp Gehmacher; my shapes, your words, their grey / Sinne
Kuva: Tuomas Laulainen

 


Philipp Gehmacher; my shapes, your words, their grey; 15.11.–19.11.
Esitykset: perjantaina 18.11. klo 19:30, lauantaina 19.11. klo 17:00, liput 15 € / 12 € / 10 €
Sinne

Baltic Circle 15.11. –20.11.


Kansikuva: Dieter Hartwig

Tuomas Laulainen
Olen taidehistorioitsija ja entinen taidemaalari, joka on työskennellyt erilaisissa taidealan tehtävissä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Termi "taidealan sekatyöläinen" pätee kyllä minuun, mutta sen sijaan kutsun itseäni mieluummin renessanssi-ihmiseksi. Kirjoittajana kiinnostun usein herkimmin juuri niistä asioista, joiden en usko muuten päätyvän esimerkiksi sanomalehden sivuille. tuomas[at]editmedia.fi

Kommentoi

*

*