Asioita joita ehtii tehdä joululomalla: Matkustaa kaupungin kauimmaiseen kirjastoon lainaamaan sen ainoan vapaana olevan kappaleen Eeva Kolun blogissa suositellusta kirjasta Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Lukea Mia Kankimäen päiväkirjamaista tutkimusta muinaisessa Kiotossa eläneestä Sei Shonagonista ja hänen Tyynynaluskirjastaan. Inspiroitua kirjailija Kankimäen tapaan tästä Heian-kauden huikean elegantista ja jännittävän ristiriitaisesta japanilaisesta hovinaisesta sekä tietenkin hänen kirjoittamistaan listoista. Mennä kaiken tämän mono no awaren ja wabi-sabin vastapainoksi elokuviin maanantaina klo 11.45 katsomaan Nuija ja tosinuija kaks. Tulkita omalle lapsuusajalle ikoniseksi muodostuneen alkuperäisen elokuvan herättämä hellä kaipaus ja jatko-osan johdonmukaisesta epätäydellisyydestä johtuva melankolia jonkinlaiseksi Joululoma 2014 -kauden mono no aware -kokemukseksi ja päättää kirjoittaa kokemuksesta oma listansa.

Asioita jotka naurattavat: Sokean Billyn harvinaiset linnut syöneen kissan höyhen-pieraisu. Lloydin fantasiajaksossa housuistaan kaivamalla ruoskalla pyydystämät roiston pallit.

Asioita joita on vaikea ymmärtää: Kanadalaisvitsit. Jim Carreyn naama.

Ikävystyttäviä asioita: Kun roadtrip El Pasoon tehdäänkin ihastuttavan karvaisen pakun eli Mutt Cutts -auton sijaan ruumisautolla ja jäänhoitokoneella.

Asioita jotka saavat katsojan ensin surulliseksi, sitten vihaiseksi: On sietämätöntä visuaalista ja kerronnallista köyhyyttä, kun elokuvan ainoa puvustuksellinen idea on pahiskätyrin taustaan sulauttavat vartalomaalaukset, etenkin koska puvustajana on toiminut myös The Royal Tenenbaumsin asuista vastannut Karen Patch ja koska tietenkin katsoja janoaa ensimmäisen osan upean laskettelumuodin ja värikkäiden smokkien kaltaista ilottelua.

Masentavia asioita: Jos komediaan palkataan upealla äänellä ja säkenöivällä persoonalla varustettu kasaridiiva, mutta hänen roolinsa kutistetaan ainoastaan laiskojen läskivitsien kohteeksi, on se paitsi sopimatonta myös masentavaa. Samaan aikaan masentavaa ja kunnioitusta herättävää on huomata, että tämä roolin ja näyttelijän latistaminen on toteutettu niin hyvin, että katsoja tajuaa vasta lopputeksteistä itse Kathleen Turnerin näytelleen Freida Felcheriä.

Googlattavia asioita: Kathleen Turnerin roolihahmon sukunimi.

Vastauksia googlattuihin asioihin: Felcher.

Sinisiä asioita: Lloydin supersankariasu. Harryn ja Lloydin juoma balsamointineste. Freidan tyttären Pennyn mekko. Elokuvan nimifontti.

Hämmennystä herättäviä asioita: Silmiinpistävän kirkkaan sinisen värin käyttö lähes joka kohtauksessa elokuvassa, jossa ei juuri muuten hyödynnetä visuaalisia keinoja.

Hämmennystä herättävien asioiden mahdollisia selityksiä: Farrellyn veljesten sininen, joka toistuu ohjaajakaksikon monien muidenkin elokuvien nimifonteissa, on heidän tavaramerkkinsä ja rekisteröity aivan kuten Kleinin tai Fazerin siniset.

Asioita jotka saavat tuntemaan samaan aikaan sympatiaa ja häpeää: Harryn ja Lloydin hiukset, edelleen. Elokuvasalin takapenkin nuorison yritykset selittää toisilleen komedian juonenkäänteitä, siinä onnistumatta.

Asioita joita ei lopulta voi verrata: Lapsena nähdyt hittikomediat ja niiden kaksikymmentä vuotta myöhemmin ilmestyvät jatko-osat.

Kommentoi

*

*