Rosa Kuosmanen
Olen taidehistorioitsija ja kirjoittaja, ja työskennellyt kulttuurialan organisaatioissa nykytaiteen ja viestinnän parissa. Taiteesta kirjoittaessa ollaan tekemisissä koko yhteiskunnan, ellei maailmankaikkeuden kanssa. Siksikin ajattelen, että on tärkeää tietää melkein kaikesta ainakin jotain. rosa[at]editmedia.fi

Virtauksia Gwangjun biennaalissa: Fictional Frictions

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Baltic Triennial 13, luku 1: Vilna

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

Oodi SICille

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

Print(making) is not dead – Nykytaidegrafiikka tänään

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

Juan Kasari: In Transition

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

Sami Havia: Gush

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Camille Henrot: Days Are Dogs

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

VEDEN ANTI

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Shawné Michaelain Holloway: Sub Not Slave

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

What Would A.I. Do?

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Teoksia niiden tekemisestä

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Maalari maalaa vihreää ja keltaista

Tuukka Tammisaaren kerroksellinen maalausjälki on samanaikaisesti ajatonta, perinteestä ammentavaa ja uudentuntuista. Nuoren maalarin näyttely The Turtle and the Maize Grain avautui Galerie Forsblomilla tällä viikolla.

Baby, talks are cheap

Tulevan viikon keskustelutilaisuuksissa paneudutaan muun muassa Amedeo Modiglianin androgyyneihin muotokuviin, nykytaideinstituutioiden yhteiskunnalliseen rooliin sekä hevosiin.

Minimalismia ja aistiharhoja:
Richard Serra vs. James Turrell

Kaksi 1960-luvulla työskentelynsä aloittanutta ikonista veistäjää, Richard Serra ja James Turrell, ovat olleet kesän gallerianäyttelyiden isoja nimiä New Yorkissa. Serra veistää monumentaalisia terästeoksia, Turrell veistää valoa. Toinen näyttelyistä on fyysisesti lähes aineeton, toinen taas materiaalisesti massiivinen. Mutta niissä on myös paljon yhteistä.

Taidetta energiakriisin ehdoilla

Tällä viikolla uutisoitiin, että uusiutuva sähkö pyöritti koko Portugalia neljän vuorokauden ajan. Uutinen palautuu mieleen vieraillessa Sinnessä, jossa uusiutuva sähkö pyörittää tämän viikon loppuun asti taiteilijakollektiivi Mustarindan hienoa ryhmänäyttelyä Maa-laiset. Näyttelyn kuluttama energia tuotetaan lataamalla näyttelytilassa hyrräävät akut Kainuussa sijaitsevan Mustarinda-talon aurinkopaneeleilla.

Näyttelykierros maalla ja merellä

Kevätaurinko tuntuu herättäneen talvihorroksesta paitsi ihmiset myös innon lähteä kunnon näyttelykierrokselle – myös vähän kauemmas keskustasta. Runsaat väripaletit sekä yltäkylläinen ja kokeileva materiaalisuus toimivat yhteisinä nimittäjinä kolmelle kiinnostavalle näyttelylle, joista yhden meistä erottaa meri ja yhden länsiväylä.