Päivikki Alaräihä: Toukokuu

Päivikki Alaräihä tunnetaan vähäeleisistä maalauksistaan, jotka tekevät ympäröivästä tilastaan merkityksellisen. Hän on vienyt tilaan ja aikaan suhteutuvan työskentelynsä ehkä pisimmälle parhaillaan Galerie Anhavassa esillä olevassa näyttelyssä Toukokuu, joka koostuu maalauksista ja maalauksellisista eleistä.

Liina Siib: Politics of Paradise

Liina Siibin Tallinnan taidehallissa esillä oleva näyttely Politics of Paradise koostuu videoista, installaatioista ja valokuvista, jotka johdattelevat sukupuolen, kielen ja vallan yhteenkietoutuvien kysymysten äärelle. Niistä kertovat näyttelyssä muun muassa myös meikkipäät jalustoillaan, jumppamatot lattioilla, noitien kuvat seinällä ja tupakanhajusta tai karkinsyönnistä valittavat äänet videoilla. 

Ida Koitila: Extensions

Ida Koitilan näyttely Extensions on vähäeleisyydessään levollinen kokonaisuus, joka käsittelee kehollisuutta, sen rajallisuutta ja sen rakentamista uudelleen. Näyttely on esillä Sinnessä vielä tämän viikon ajan.

Surun lakipiste

Timo Wrightin Forum Boxissa esillä oleva teos Solace vangitsee välittämällä surun olemuksen sekä sen liikkeen vaikuttavalla tavalla: Suru tulee, se paisuu ja vyöryy. Sitten se laantuu, vain noustakseen taas.

Valokeilassa Sasha Huber: Karakia – The Resetting Ceremony

EDITissä alkaa tänä vuonna uusi juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Teoksen äärelle pysähtymisestä puhutaan aina, mutta kuinka usein sitä lopulta tuleekaan tehtyä? Yhden teoksen kohtaamiseen liittyy intimiteettiä ja intensiteettiä, jolle haluamme antaa tässä sarjassa oman tilansa ja aikansa. Esittelemme teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Valokeilassa-sarjan aloittaa Sasha Huberin videoteos Karakia – The Resetting Ceremony (2015), jonka myötä lähdemme Uuden-Seelannin jäätiköille purkamaan sortavia rakenteita.

Joel Slotte: Folklorea tunkiolta

Joel Slotten aistivoimaisissa öljyvärimaalauksissa kasvit, ihmiset ja esineet muodostavat paitsi oman estetiikkansa myös omat perinteensä, legendansa, tarinansa ja tapansa.

Kritiikin anatomia: Haastattelussa Iida Sofia Hirvonen

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.

Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Alice, Neeme & Jass

Kolmen virolaisen taiteilijan Alice Kaskin, Neeme Külmin sekä Jass Kaselaanin näyttely Taidehallissa on hallittu ja eleettömyydessään paikoin jopa mahtipontinen kokonaisuus. Viime vuotisen Viro 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestetty Helsingin Taidehallin ja Tallinnan Taidehallin yhteisnäyttely Alice, Neeme & Jass on esillä Helsingin Taidehallissa vielä tämän viikonlopun ajan. Tamara Luukin kuratoiman näyttelyn taiteilijat ovat Alice Kask, Neeme Külm sekä […]

Kritiikin anatomia: Interview with Andreas Trossek

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?

Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Jonna Karanka: We might feel the groove

Jonna Karanka sekoittaa ryijyihinsä perinteisiä käsityön tekniikoita, pop-kulttuuria, askartelua, glamouria ja kierrätysmateriaaleja. Jo viikinkiajalta peräisin olevan ryijyn uusi olomuoto ei Karangan käsissä ota itseään turhan vakavasti.

Vuosi 2018

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

The Moderna Exhibition 2018 – With the Future Behind Us

Jättiläiskasveja ja keskitysleirejä, portaita putoavia ihmisen kokoisia nukkeja ja tulevaisuuden jaetun olemassaolon pohdintaa. Moderna Museetin The Moderna Exhibition 2018 – With the Future Behind Us käsittelee suuria teemoja ja käsittää taideteoksia lähes 40 taiteilijalta.

Kritiikin anatomia: Sokea piste

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.

Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Suomi Finland 101

Mistä on 101-vuotias Suomi tehty? Aforismeista, Tove Janssonista, nukeista ja kultaisista pyörätuoleista. Passeista kotimaattomille kansalaisille, rotututkimuksesta ja tuhoutuneista kaupungeista. Niistä on 101-vuotias Suomi tehty – ainakin Vantaan taidemuseossa Artsissa esillä olevan Suomi Finland 101 -näyttelystä päätellen.

Möykkyjä, miesvauvoja ja koiraäitejä

Oikealla puolellani seisovan mustan koiran korvat ovat pystyssä, häntä kohoaa korkeana kiemurana sen selän päällä. Näen kuinka sen mahan alla kolmioina roikkuvista, turvonneista nisistä tippuu maitoa. Koiran takaa erottuvat pastellinsiniset ja puuteriset sävyt. Niitä tasaisina halkovat valkoiset viivat muuttuvat mielessäni häkin ruudukoksi. En tiedä, olisiko koira sen sisällä vai ulkopuolella, enkä sitä, missä sen pennut ovat.

Emma Ainala: Soft Hardcore

Emma Ainalan näyttely Soft Hardcore on runsaudessaan ja värikkyydessään mustan, märän marraskuun vastakohta. Figuratiiviset maalaukset tulvivat värien lisäksi yksityiskohtia. Niiden naishahmot tuijottavat suoraan katsojaan, poseeraavat ja haastavat. Maailma heidän ympärillään on täynnä kauniita kasvoja, kukkia ja pehmoleluja mutta myös älypuhelimia, burgereita ja ranskiksia.

Kritiikin anatomia: Haastattelussa Sini Mononen

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.

Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Virtauksia Gwangjun biennaalissa: Fictional Frictions

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Miten kirjoittaa sukupuolesta ja muusta hankalasta?

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa