Kritiikin anatomia III: Kirjoittamisesta

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.

Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Varjosta valoon, verestä vehreyteen

Kuolleiden eläinten jälkiä ja luonnon kauneutta. Galerie Forsblomissa on nähtävillä kaksi keskenään hyvin erilaista mutta vaikuttavaa näyttelyä: Toni R. Toivosen Beautiful Landscapes Inside Dead Bodies sekä Tamara Piilolan Daytime Astronomy. Galerie Forsblomissa esillä olevat näyttelyt Toni R. Toivosen Beautiful Landscapes Inside Dead Bodies sekä Tamara Piilolan Daytime Astronomy ovat oikeastaan toistensa vastakohdat. Siinä missä Toivonen […]

Baltic Triennial 13, luku 2: Tallinna

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Saven monet muodot

Söpöjä satuhahmojen näköisiä pieniä eläinpäitä, täysin abstrakteja muotoja, kiehtovia pintoja, sukkahousupäisiä hahmoja ja lohikäärmetatuoitu terrakottatyttö. About Clay – Eurooppalaisen keramiikkataiteen helmiä Fiskarsissa -näyttelyn kattaus on runsas teos- ja taiteilijamäärän lisäksi myös teemoiltaan, muodoiltaan ja tekniikoiltaan. Vaikka keramiikka saa yli 40 eri taiteilijan teoksissa monia muotoja, niitä kaikkia yhdistää teknisesti todella taitava toteutus.

Puhu äänellä jonka kuulen

Miltä maha näyttää ja kuulostaa osallistuessaan kokoukseen, jossa päätetään yhteisestä tulevaisuudesta? Mitä sanottavaa on pienellä tulivuorella, suurella kimaltelevalla violetilla laatikolla, värikkäällä linnulla tai nuorella pojalla?

Anna Estarriolan installaatio The System tarkastelee mielikuvituksellisella tavalla sitä, kuinka erilaiset ja eri kielillä kommunikoivat olennot voivat ymmärtää toisiaan ja tehdä yhdessä päätöksiä.

Baltic Triennial 13, luku 1: Vilna

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

Jotain on jäänyt kesken

Kiasman Studio K:ssa on esillä vielä tämän viikon ajan Maija Luutosen maalaustaiteen rajoja laajentava näyttely Patch. Luutosen käsissä kaksiulotteinen materiaali, paperille tehty maalaus, taipuu kolmiulotteiseksi installaatioksi.

Aura Saarikoski: (sumua)

Aura Saarikosken installaatio (sumua) käsittelee nimensä mukaisesti sumua mutta myös tilan muuttumista toiseksi sekä lähtemistä ja palaamista. Se on esillä Oksasenkatu 11:sta vielä tämän viikon ajan.

Kesäessee: Kivi, ihminen, kasvit

Kesäessee on subjektiivinen kertomus posthumanistisen taiteen tienpientareilta. Vihreimpään vuodenaikaan sijoittuva matka kulkee tiloissa, joissa bakteerit puhuvat ja kuivuneen kasvin ja ilmavan muovipussin liitto hengittää ihmeellisesti. Reitin varrella kulkijan keho asettuu muuan muassa gallerian lattialle, puun oksalle, pinkin jumppapallon päälle ja haalarin lämpöön. Ajatuksissa itävät sekä toisin kokemisen tavat että taiteessa ja luonnossa olemisen samankaltaisuudet. 

Young Boy Dancing Group

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Pitkä kuuma taidekesä 2018

Tuhatvuotinen ikipuutarha, vihapuhetta, Helene Schjerfbeckille suunniteltu makuuhuone, seitsemän sisarta ja Niko Saarela vetämässä matkalaukkua metsässä – Suomen taidekesän tarjonnasta löytyy vaikka mitä!

Tässä kymmenen kohdetta kesän kulttuurimatkoja varten Suomessa ja Virossa, sillä lähimatkailu kannattaa ja lentäminen on pahasta.

Kolme taiteilijaa kotona

Hetki-näyttelyssä on esillä teoksia kolmelta taiteilijalta: Emma Helteeltä, Eeva Peuralta ja Fanny Tavastilalta. Kahden maalarin ja yhden kuvanveistäjän keskenään hyvin erilaiset teokset komplementoivat toisiaan, mutta oman lisänsä näyttelyyn tuo sen tila: näyttelyn kuraattorin Antonia Hambergin oma koti.

Josefina Nelimarkka: Kairos καιρός

Kairos (καιρός) tarkoittaa muinaiskreikaksi otollista hetkeä ja nykykreikaksi säätä. Josefina Nelimarkan samanniminen näyttely HAM-galleriassa on runsas kokonaisuus kokeellisia väriprosesseja, vuorovaikutuksellista teknologiaa sekä aine- ja energiavirtauksia.

The Beetle

Parhaillaan käynnissä oleva IHME-nykytaidefestivaali järjestetään tänä vuonna kymmenettä kertaa. Vuoden 2018 IHME on toislajisten festivaali ja sen päätähti on halavasepikkä, uhanalainen kovakuoriainen.

Kolme kohtaamista kuolleen hevosen kanssa

1. Bjørn Nørgård: Hesteofringen (1970)

Kymmenen vuotta sitten kuljin Tanskan Aarhusissa ARoS-taidemuseon näyttelysalissa kohti suurta purkeilla täytettyä hyllyä. Purkkeihin oli säilötty jotakin, mikä näytti kehonosilta kellumassa nesteessä.

Hyllyn vieressä pyöri video, jolla mies paloitteli erikoisessa kaapuasussa ruskeaa hevosta lumisessa maisemassa. Mies sahasi puukolla hevosen päätä irti tarmokkaasti ja yritti sen jälkeen sulloa hevosen päätä kepin nokkaan. ”Mitä helvettiä?” muistan ajatelleeni ja katsoin purkkeja tarkemmin.

Länsiaustralialaista nykytaidetta Rovaniemellä

Rovaniemen taidemuseossa on esillä australialaista nykyvalokuvaa, grafiikkaa ja aboriginaalitaidetta. Kokonaisuus on monella tavalla ajatuksia herättävä. Siinä missä eurooppalaistaustaisten maahanmuuttajien jälkeläiset käsittelevät teoksissaan Australian luontoa, historiaa ja sosiaalisia ongelmia, aboriginaalitaiteen kohdalla esiin nousevat kysymykset siitä, kuinka tulisi katsoa teoksia, joiden sisältöjen on tarkoitus avautua vain tietyn yhteisön sisällä.

Astrid Svangren
– Pese/huuhtele/linkoa

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Oodi SICille

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

Viljami Heinonen: Beneath the Remains

Hampaansa paljastavia laihoja koiria, kaatopaikkoja ja kuolleita eläimiä. Sotilaita mellakkavarusteissa ja myrkyllisellä maalla kuolleena makaava hevonen. Viljami Heinosen kuva-aiheet ovat kliseisyyteen saakka raskaita ja painajaismaisia, mutta niiden toteutustapa voittaa puolelleen.

Kuumalle hiekalle

Elina Vainio käsittelee näyttelyssään Spells kuumuuden ja kuivuuden teemoja. Hiekasta, kankaista ja guassimaalauksista rakentuva kokonaisuus on kuitenkin ihmeellisen ilmava.